IHMINEN v. 2.0

– Harha uudesta, paremmasta lajista

Elämme aikaa, joka uskoo päivityksiin. Puhelimet, ohjelmistot ja autot päivittyvät parempiin versioihin. Mutta nyt on alettu kuvitella, että sama pätee biologiseen olentoon nimeltä ihminen.

Onko yhden ainoan sukupolven aikana syntynyt Ihminen v. 2.0?

Tämä uusi versio uskottelee irrottautuneensa kuoleman aiheuttamisen kahleista. Hän kuvittelee olevansa moraalisesti ylivertainen, "puhdas" ihminen, joka voi elää tuottamatta kuolemaa. Hän on linnoittautunut kaupunkiin, elää muovin ja sähkövalon keskellä ja käy tervehtimässä luontoa satunnaisesti – kuin se olisi museo tai huvipuisto.

Mutta onko tämä kehitystä, vai onko se vain vieraantumisen huipentuma?

Uudet profeetat ja asfalttiviidakon dogmit

Mistä on syntynyt ajatus, että ihminen olisi niin eriytynyt osa luontoa, että hän voisi asettua sen lakien yläpuolelle?

Vastaus löytyy uusista "uskonnoista". Emme puhu kirkosta, vaan moderneista ideologioista, jotka ammentavat voimansa kaupunkien suojista.

Meillä on nykyajan profeetat opetuslapsineen. He toistavat samaa tarinaa, joka on tunnistettavissa vanhoista pyhistä kirjoista: on olemassa "synti" (lihan syöminen, metsästys, luonnon hyödyntäminen) ja on olemassa "pelastus" (ideologinen puhtaus, kieltäytyminen). Nämä uudet lähetyssaarnaajat julistavat sanomaansa absoluuttisena totuutena, aivan kuten uskonnolliset johtajat kautta aikain.

Mutta tämä uskonto toimii vain niin kauan, kun ruoka tulee kaupasta.

Lähetyssaarnaajan testi

Jos tämä uusi ideologia on todella ihmisyyden seuraava, parempi askel, sen pitäisi toimia kaikkialla.

Kuvitellaanpa nämä nykyajan lähetyssaarnaajat viemässä ilosanomaansa ihmisille, jotka elävät yhä alkuperäisessä yhteydessä luontoon. Hakeutuisivatko he Sentinelien luokse Andamaaneille? Menisivätkö he Tansanian Hadza-kansan tai Kalaharin San-kansan pariin?

Kuvittele tilanne: Kop, kop. "Haluatko puhua kuolemasta ja kärsimyksestä? Meillä on olemassa toinenkin vaihtoehto. Teidän ei tarvitse tappaa elääksenne."

Kuulostaako tutulta?

Tämä on ylimielisyyttä. Se olisi kolonialismia uudessa muodossa. Se on yritys pakottaa miljoonia vuosia vanha selviytymisen taito häpeälliseksi asiaksi vain siksi, että länsimainen kaupunkilainen on vieraantunut ruokansa alkuperästä.

Alkuperäiskansalle – tai suomalaiselle metsästäjä-keräilijälle – metsästys ei ole ideologia. Se on normaalia elämää.

Ideologia vs. Sisäinen kutsu

Minulla ei ole ideologiaa, jota toteuttaisin. En seuraa oppikirjaa enkä profeettaa.

Minä toteutan sisäistä kutsumustani. Sitä samaa viettiä ja vaistoa, joka on pitänyt ihmissuvun hengissä jääkausien ja katojen yli. Se ei ole valinta, jonka olen poiminut hyllystä. Se on identiteetti, joka on muovautunut vuosimiljoonien aikana.

Miksi tätä identiteettiä yritetään väkisin muuttaa? Miksi minun päälleni yritetään pukea "Ihmisen version 2.0" keinokuituista takkia, joka ei istu, eikä lämmitä?

Jos joku on omatahtoisesti valinnut toisen tien – tien, jossa hän yrittää minimoida suoran kontaktinsa luontoon ja kuolemaan – se on hänen oikeutensa. Hän saa mainostaa valintaansa. Mutta onko oikein huutaa ja pakottaa muita samaan muottiin? Onko oikein väittää, että minun, pyytäjän olemassaoloni on väärä, koska se muistuttaa liikaa siitä, mistä me kaikki olemme tulleet?

Lopuksi

Ollaan tyytyväisiä omiin maailmankatsomuksiimme. Mutta hyväksytään se faktinen tieto olemassaolostamme: ihminen on eläin, joka syö toisia eliöitä.

Ei huudella ääneen uusista ideoista totuuksina. Keskustellaan niistä. Mutta älkää kuvitelko, että olette keksineet ihmisen uudelleen. Versio 1.0 toimii edelleen, ja se on ainoa, joka on testattu tositilanteessa.